Punahevoskastanja, Aesculus x carnea, on balkaninhevoskastanjan ja mississippinhevoskastanjan risteymä, jota viljellään paljon kummankin vanhempansa kotimantereella. Suomessa punahevoskastanja on kyllä harvinainen, vaikka menestyy hyvin etelärannikolla vyöhykkeillä I-II. Selvimpiä eroja balkaninhevoskastanjaan ovat kaikin puolin pienempi koko, kuivat tai heikosti tahmeat talvisilmut, punertavat tai punaiset kukat ja sileät tai vaisupiikkiset hedelmät.
Kauniisti kukkivia ja näyttäviä puistopuita, joiden käyttöä rajoittavat ilmastollinen arkuus sekä herkkyys mekaanisille vaurioille ja kuivuudelle. Laji ei sovi kovin hyvin katupuuksi, sillä kuori vioittuu helposti. Lisäksi syksyllä varisevat isot, piikkikuoriset hedelmät haittaavat liikennettä. Latvus varjostaa erittäin hyvin.
Hevoskastanja kestää tuulta vain kohtalaisesti, sillä oksat katkeilevat melko helposti. Suolankestävyys on hyvä. Puu ei kestä voimakasta leikkausta, toisaalta sillä ei ole kasvintuhoojia.
Nuorena melko talvenarka laji suosii syvämultaista, tuoretta ja runsaasti kalkittua maata. Hevoskastanja viihtyy parhaiten auringossa, kunhan maassa on riittävästi kosteutta.
Hevoskastanjasta tulee 100-120 vuotta vanha, enimmillään 200-250-vuotias. Puu on nuorena melko nopeakasvuinen, myöhemmin hidaskasvuinen. Siitä kehittyy noin 10-15 m korkea ja jopa 10 metriä leveä avoimella paikalla. Runko haarautuu usein jo 1-1,5 metrin korkeudelta maasta.
Runko on nuorena tummanharmaa ja sileä. Vanhan puun kaarna lohkeaa rosoisiksi paloiksi. Oksista tulee helposti suhteettoman suuria runkoon verrattuna.
Syvä juuristo ei haittaa nurmikon kasvua rungon ympärillä. Vanhempana latvus kuitenkin varjostaa niin voimakkaasti, että muu kasvillisuus kärsii.
Suuret lehdet jakautuvat yleensä seitsemään lehdykkään. Pystyt, tuoksuvat, punertavat terttukukinnot avautuvat kesäkuun alussa. Isohkot, 5 cm leveät, vaisupiikkiset hedelmät paljastavat pudottuaan ruskeat siemenet , jotka maistuvat hyvin mm. oraville.
Aurinkoinen, lämmin ja tuore, runsasmultainen kasvupaikka. Istutus 5-8 metrin välein, sillä puusta tulee leveä. Jos leikkausta tarvitaan, se tehdään heinä-elokuussa keväisen mahlavuodon takia.
Lajikkeita:
'Briotii' on punahevoskastanjan voimakkaammin punakukkainen lajike.