Sopii pensasvyöhykkeeseen muiden pensaiden joukkoon tai aidanteeksi, antaen hyvän suojan. Lumimarjan koristearvo perustuu tummaan, tiheään lehdistöön ja valkoisiin marjoihin. Kasvualustan suhteen vaatimaton laji sietää kuivuutta, mutta suosii tuoretta maata. Lisäksi pensas menestyy varjossakin. Tuulenkestävyys ja ilmansaasteiden kestävyys ovat kohtalaiset. Suolaa sietävä lumimarja menestyy sekä tien varrella että keskikaistalla. Menestyy ainakin vyöhykkeillä I-IV(V) Oulun korkeudella saakka.
Lumimarja leikataan säännöllisesti noin viiden vuoden välein, sillä pensas tulee vanhana risuiseksi. Tai voidaan leikata vuosittain vanhat versot, jolloin nuorten versojen kasvu edistyy. Kestää hyvin leikkausta. Vanhat, kauan hoitamatta olleet pensaat voidaan leikata maanrajasta, sillä ne versovat hyvin. Pensas on melko nopeakasvuinen ja leveä, oksat hieman nuokkuvat ja vaaleanruskeat. Juurivesoja kasvaa runsaasti erityisesti kuivalla kasvupaikalla. Tiheä ja vahva juuristo sitoo maan tehokkaasti.
Lehdet puhkeavat aikaisin keväällä, toisaalta ne saavat keltaisen syysvärin myöhään syksyllä. Lehdet ovat tummat, sinertävänvihreät ja pyöreähköt. Kukinta kestää pitkään heinäkuusta syyskuuhun, mutta sillä ei ole koristearvoa, sillä punavalkoiset kukat ovat hyvin pieniä. Kukat avutuvat saman vuoden versojen lehtihankoihin ja edellisen vuoden versojen sivuhaaroihin. Valkoiset marjat koristavat pensasta talvella. Marjat ovat kuivia, mauttomia ja lievästi myrkyllisiä.
Lajikkeita:
'Arvid' eli "kääpiölumimarja" on kaikin tavoin pienempi ja hillitymmin kasvava kuin valkolumimarja. Pensas on 40-50 cm korkea ja 100 cm leveä viisivuotiaana. Se menestynee vyöhykkeillä III-IV. Kääpiölumimarjat sopivat maanpeitekasveiksi sekä aurinkoon että varjoon. Hyvän suolankestävyyden vuoksi Arvid-lajiketta suositellaan Ruotsissa tiealueille.
'White Hedge' -hollanninlumimarjalla (Doorenbos-ryhmä) on erityisen suuret valkoiset marjat. Sen menestymisalueen rajoista ei ole vielä riittävästi tietoa.